Laitoitte kuvaehdotuksia 'toivekuvapostauksee', ja sen myös toteutin.
Tässä on kaikki toiveenne ja hieman selitystä aiheesta.
Mun mielestä mikään muu ei voi kuvata Juhannusta paremmin kuin itse juhannuskokko.
Juhannuskokko on joka vuotinen perinteemme, ja se on vain tärkeä osa Juhannusta.
Ratsastus on harrastuksistani tärkein, se ohittaa myös valokuvauksen.
Tämä kuva olisi sopinut myös "onni, ilo, rakkaus" yms. kohtiin, mutta miksei tähänkin. Kuitenkin lyhyessä ajassa tästä hevosesta on tullut erittäin tärkeä, ja olen oppinut siltä paljon. Vaikka tunneillakin on opittu lähes kaikki, kuitenkin tässä on se hevonen, joka opetti että mitään ei saa ilmaiseksi ja kaikki onnistuu hiljalleen.
Tää kuva oli ihan lyömätön tähän :D Kunniaa Miinalle, joka näin mageen kuvan saikin nappaistua näyttelyissä.
Omasta epäonnistumisestani en keksinyt kuvaa, joten ajattelin laittaa leirillä otetun kuvan.
Tässä on se yksi nelijalkainen, joka myös on valloittanut sydämeni.
Ollaan matkattu yhdessä jo hyvä, yhteinen ja tapahtumarikas matka.
Ongelmaa oli valita, Kani vai Koira. Löysin kuitenkin koirasta tälläisen "ei niin käytetyn" kuvan.
Ilo merkitsee mulle paljon, ja yks näistä iloatuovista hetkistä oli esteleiri.
Wokki vihannekset. Kesän grilliherkku♥
Ystävyys on vaikee käsite, mutta mun mielestä tää kuva kertoo kaiken. En itse edes muistanut kuvan olemassa oloa, mutta kun sen löysin tiesin heti mihin laittaa. Nää hetket on varmaan pitkälti ohi Saaran kanssa, mutta tää kuva on kultaa arvokkaampi♥
Laadullisesti kuva ei ole mestariteos, mutta asian ydin tulee varmaan kaikille selväksi.
Piparkakkutalot♥ Meillä on tapana tehdä ennen Joulua piparkakkutalot. Tänä vuonna ei ihan tullut odotusteni mukainen, mutta kelpaa.
Mua harmitti kesällä aika paljon, ettei mulla ollu yhtään hienoja auringonlasku kuvia. Kuitenkin yhtenä iltana ryntäsin pihalle, ja sain vihdoin nappaistua tälläisen kuvan.
Kuvan 'onni' ei välttämättä välity sinne teille. Kuitenkin olin todella onnellinen kun sain leirillä hypätä Kolalla onnistuneesti ja leirikisoistakin sijoituttiin.
Ikävöin kavereita joita en näe viikoittain. Mutta tässä tapauksessa on onni, että nuo puhelimet on keksitty!
Loppuun vielä pari kuvaa tämän vuoden piparkakkutalostani:
Tässä on kaikki toiveenne ja hieman selitystä aiheesta.
Mun mielestä mikään muu ei voi kuvata Juhannusta paremmin kuin itse juhannuskokko.
Juhannuskokko on joka vuotinen perinteemme, ja se on vain tärkeä osa Juhannusta.
Ratsastus on harrastuksistani tärkein, se ohittaa myös valokuvauksen.
Tämä kuva olisi sopinut myös "onni, ilo, rakkaus" yms. kohtiin, mutta miksei tähänkin. Kuitenkin lyhyessä ajassa tästä hevosesta on tullut erittäin tärkeä, ja olen oppinut siltä paljon. Vaikka tunneillakin on opittu lähes kaikki, kuitenkin tässä on se hevonen, joka opetti että mitään ei saa ilmaiseksi ja kaikki onnistuu hiljalleen.
Tää kuva oli ihan lyömätön tähän :D Kunniaa Miinalle, joka näin mageen kuvan saikin nappaistua näyttelyissä.
Omasta epäonnistumisestani en keksinyt kuvaa, joten ajattelin laittaa leirillä otetun kuvan.
Tässä on se yksi nelijalkainen, joka myös on valloittanut sydämeni.
Ollaan matkattu yhdessä jo hyvä, yhteinen ja tapahtumarikas matka.
Ongelmaa oli valita, Kani vai Koira. Löysin kuitenkin koirasta tälläisen "ei niin käytetyn" kuvan.
Ilo merkitsee mulle paljon, ja yks näistä iloatuovista hetkistä oli esteleiri.
Wokki vihannekset. Kesän grilliherkku♥
Ystävyys on vaikee käsite, mutta mun mielestä tää kuva kertoo kaiken. En itse edes muistanut kuvan olemassa oloa, mutta kun sen löysin tiesin heti mihin laittaa. Nää hetket on varmaan pitkälti ohi Saaran kanssa, mutta tää kuva on kultaa arvokkaampi♥
Laadullisesti kuva ei ole mestariteos, mutta asian ydin tulee varmaan kaikille selväksi.
Piparkakkutalot♥ Meillä on tapana tehdä ennen Joulua piparkakkutalot. Tänä vuonna ei ihan tullut odotusteni mukainen, mutta kelpaa.
Mua harmitti kesällä aika paljon, ettei mulla ollu yhtään hienoja auringonlasku kuvia. Kuitenkin yhtenä iltana ryntäsin pihalle, ja sain vihdoin nappaistua tälläisen kuvan.
Kuvan 'onni' ei välttämättä välity sinne teille. Kuitenkin olin todella onnellinen kun sain leirillä hypätä Kolalla onnistuneesti ja leirikisoistakin sijoituttiin.
Ikävöin kavereita joita en näe viikoittain. Mutta tässä tapauksessa on onni, että nuo puhelimet on keksitty!
Loppuun vielä pari kuvaa tämän vuoden piparkakkutalostani:
Tää oli kiva postaus :)
VastaaPoistaKiitos!
Poista